Urheilu on kivaa,
mutta aina sen seuraukset eivät ole kaunista katseltavaa.
Toki olen ollut
tietoinen, että varpaankynnet vioittuivat jälleen kerran viime kesänä ja erityisesti
isovarpaan kynsi Espoon rantamaratonille. Eivät ne kynnet erikoisen pitkät
olleet, mutta liian pitkät puolikkaan juoksemiseen. Tähän mennessä olen voinut
peittää vioittuneet kynnet kauniilla lakalla.
Enää en voi
peitellä rumia varpaankynsiäni. Eilen tehdessäni pedikyyriä yllätyksekseni
huomasin, että isovarpaan kynsi oli irti. Hetkeä myöhemmin viereisen varpaan
kynnestä tein vastaavan havainnon. Irronneiden
kynsien alle on ehtinyt kasvamaan hyvän matkaa uutta kynttä, mutta siitä
huolimatta ;(. Olin jo ollut siinä toivossa, etteivät
kynnet irtoaisi.
Tämän näköisillä
varpailla on ilkeä kulkea paljon jaloin ja kaipaan kauniin värisiä varpaitani. Kuvassa varpaat näyttävät hurjemmilta kuin miltä luonnossa.
Toivottavasti kynnet kasvavat nopeasti. Tiedän – kasvuprosessi on hidas.
Hiukan aralta isovarvas
tuntuu. Saas nähdä miten juokseminen ja spinde onnistuvat tänään.
Mulla kans lähti muistaakseni yksi varpaankynsi yhden puolikkaan maratonin jäljiltä. Se oli kaikinpuolin aika rankka rutistus, sää oli kauhean painostava ja musta tuntui, että turposin lenkin aikana aika mellevästi, ainakin sormet oli ihan nakit ja yht´äkkiä juoksukengätkin tuntuivat pieniltä :o siitä seurauksena oli mustuneita varpaankynsiä ja rakkoja jaloissa. Sitä edeltävä puolikas taas ei tuottanut miltään osin tuskaa, se oli helppoa heinän tekoa. Niin se vaan voi joskus yllättää :D
VastaaPoista