10.2.2011

Pakkasessa tahmee juoksua ja Pirkkolassa kaakeleiden laskemista


Keskiviikon puolentoista tunnin pk-juoksu oli tahmeaa ensi askeleesta aivan viimeiseen asti. Mahdollisesti tiistain spinde-juoksu-uinti – yhdistelmätreeni painoi pohjalla. Kenties liian myöhäinen päivällinen, pakkanen, vastatuuli, pitkä työpäivä toivat matkan tekoon oman lisänsä. Mielestäni juoksun olisi pitänyt mennä kevyemmin. Tyytyväinen voin olla itseeni siinä, että tein ohjelman mukaisen treenin vaikka ensimmäisen puolen tunnin aikana mietin, että tuntikin on riittävä. Keskisyke meni tavoitteeseen, 140, aerobisen kynnyksen ollessa 158. 

Torstaina uintitreeni alkoi lupaavasti. Uusi kaveri ilmestyi joukkoomme ja kysyi ollaanko me niitä triathlonisteja. Tässä porukassa vain parin kroppa kielii kovasta treenistä. Muuten tämä porukka on suhteellisen normaalin kokoisia. Lisäksi yksi on raskaana. Hänelle on todellakin jo sellainen vatsa, ettei asia jää epäselväksi. Siis eiks meistä muka nähnyt keitä me olemme ;)! 

Treeni oli erinomainen huolimatta valmentajan lomaillessa jossain muualla kuin altaan reunalla.. Vertailuksi otan tiistain uintitreenin, jonka tein yksin. Tiistaina uinnissa ka syke oli 142 (max 168), kun torstain treenissä ka syke nousi 153 (max 181). Suurimman osan treenistä olin kärjessä, sillä vasta loppu vaiheessa, kun aloitimme sarjaa 6x 100 Vu III – tasolla palautus 20 sek. Totesi uusi kaveri, että voisi tulla kärkeen. Kuulemma tuntuu, että tänään kulkee uinti. Siitä vaan. Kiva saada eteen kirittäjä. Kirittäjän sain ensimmäiselle piikille, jonka jälkeen hän karkasi. Viiden satasen jälkeen olin jäänyt noin 20 sekuntia. Minun tullessa päätyyn, hän ponnisti viimeiselle sataselle. 

Treenin jälkeen hän kohteliaasti totesi käsien olevan aika hapoilla. Hyvä niin, kun tuolla tavoin ”lintsasi” suurimman osan treeneistä ja lopussa karkasi täysin. Kuulemma 10 vuoteen ei ole uinut. Tässä pistän paremmaksi. Ennen viime vuoden syksyä - jolloin osallistuin ensimmäistä kertaa säännöllisesti uintivalmennukseen - edelliset todellisen uintitreenit ovat vuodelta -84. Siis jokunen vuosikymmenen on vierähtänyt tässä välissä. Ensi kerralla ei sama kaveri löysäile beesissäni, jos tulee uimaan samalle radalle.

9.2.2011

Uusi treeniviikko

Sunnuntaina suunnistin Lahteen hakemaan jättämäni tavarat, tapaamaan lapsuuden ystävääni, ostamaan hautajaisvaatteita. Illalla ehdin pumpiin, jonka jälkeen tein tunnin juoksun. Treenit menivät hyvin, mutta vajaan puolen tunnin päästä aloin palelemaan ja kuume nousi nopeasti. Ei siinä muu auttanut kun peruuttaa maanantain palaverit ja sairastaa maanantai. Koko päivän maattua selkä oikutteli tiistaiaamuna. Kuume laski yhtä nopeasti kuin oli tullut. Tiistaina kuumeesta ei ollut mitään tietoa. 

Tiistaina uskaltauduin tekemään normi treenit, tosin tarkkailin sykkeitäni ja yleistä oloa. Mikään ei viitannut siihen, että olisi pitänyt hellittää tai jopa keskeyttää. 

Ennen kuin pääsin tiistain treeneihin, oli selvittävä peilikirkkaasta moottoritiestä. Stadissa oli vesikeli, joka muuttui jääksi kehä III jälkeen. Loppumatka meni jännittäessä, sykkeiden pomppiessa ja pitäessä auto tiellä. Spindestä myöhästyin muutaman minuutin, mutta treenikaveri oli varannut mulle pyörän. Pyörän päältä juoksumatolle. Juoksu oli kevyttä ja sykkeet pysyivät juuri oikealla tasolla. Treeni illan päätti uintitreeni, johon olin valinnut ohjelmaksi vauhtileikittelyn. Treenit päätin 2x100m perhosteluun. 


5.2.2011

Tasaista menoa

Neljä tuntia saatiin fillaroitua. Vartti pidempää kuin ohjelmaan oli merkattu. Tutun vetäjän kanssa homma pelaa ;) .
Lähes puhdas pk-treeni, ka syke 149 (aerobinen kynnys 158). Viimeisellä tunnilla kolmesti irrottelin vk I -tasolla. Yhden vedon aikana innostuin ja syke pomppasi hetkeksi 187. Viimeisen tunnin aikana oli hetkiä, jolloin tuntui raskaammalta. Ilmeisesti kyse oli energiasta, sillä geeliannoksen jälkeen polkeminen tuntui helpommalta ja olisin voinut jatkaa pidempääkin.
Vanha polar toimi hyvin.

Super Saturday again


Vanha polar kaivettu kaapista, käytössä olleen tilalle. Reilun vuoden vanha ja jo nyt näyttö pimenee ulkona tai hallitilassa, jolloin sykkeet ja liikuttua matkaa ei enää näytä oikein. Toivottavasti ei ole mikään iso ongelma ja saan polarini takaisin.

Vanhalla salilla on tänään Super Saturday ja tavoitteena on olla pyörän päällä klo 9-12:45. Mikäli oikein muistan, siellä on kolme eri vetäjää, joista yksi on tuttu. Hän vetää kaksi viimeistä tuntia, joiden nimet ovat graniittipakarat ja heavy race. Tuskin saan graniittipakaroita, mutta raskaan puoleista musiikkia ja hyvää fiilistä on luvassa.

3.2.2011

Vetoja Pajulahdessa

Valmennusryhmän kokoontui torstai-iltana Pajulahti halliin.

Yhteistreenit aloitettiin erittäin rauhallisella lämmittelyllä ulkona, josta siirryttiin Pajulahti halliin tekemään 5x1km vetoja. Kynnystestit on jäänyt multa tekemättä tänä kautena, joten valmentaja ei oikein osannut sanoa sopivaa alkuvauhtia.

Ensimmäinen kilsa oli rauhallinen ja puhe kulki hyvin. Kilsan päättyessä syke oli 155. Toinen kilsa meni samoilla fiiliksellä, kierroksen jälkeen syke on 165. Kolmas kierros toisti toista kierrosta niin vauhdin ja kuin sykkeenkin osalta. Neljännen kierroksella vauhti kasvoi ja syke nousi jo 174. Viidennelle kierrokselle sain täydellisen kirittäjän ja tsempparin. Vauhti kasvoi, mutta viimeisessä kaaressa olo oli ok. Viimeisten metrien aikana "maaliviiva" tuntui lopulta olevan ylitsepääsettömän kaukana. Voimat hiipuivat totaalisesti ja viivan ylittäessä sykemittarin lukema oli 186.



Vuoden vanha sykemittari pitää viedä huoltoon. Noin kuukausi sitten vaihdettiin patterit, mutta näyttö pimenee jopa halliolotiloissa eikä sykkeet näyttäneet oikein kuin vasta jälkeenpäin tiedostoja selatessa.
Valmentajalta lupa polkea useampi tunti lauantaina. Jälleen pääsee polkemaan tasaisesti ja pitkään.