Mastersmestaruuskisat Turussa 2012

Kisat ohitse!
 
Saldo:
* yläkroppa oli melko hellänä
* "outoja" lihaksia löytynyt

* perjantaina vedin kädet hapoille 1500m vaparissa
* 1500m vapari oli 600m jälkeen melkoista taistelua liian kovan alun vuoksi
* sunnuntaina 400m vapari meni huomattavasti heikommin kuin ensimmäinen 400m 1500m vaparissa
* sunnuntain 400m vaparin jälkeen oli edessä vielä yksi viestiosuus, jonka vuoksi lähdin rennosti matkaan. Vasta viimeiseen 50 metriin laitoin vauhtia, siitä huolimatta: 4x100m vapariviestissä uin vain hiukan paremmin kuin ensimmäisen satasen 1500m vaparissa
= vauhdinjakoa treenattava kaikilla matkoilla

* elävänä selvitty 200m perhosesta. Pitäisi ehkä treenata enemmän kuin n 1000m verravauhdilla
* viesteissä annoin kaikkeni, paras veto taisi olla 50m perhonen naisten 4x50m sekaviestissä. Maaliin tullessa sykkeet olivat korkealla, pahaa teki kuten jokaisen viestiosuuden jälkeen
* 8 starttia; 4 kultaa, 2 hopeaa, 1 pronssi + 1 Suomen ennätys 4x100m naisten c-luokan vapariviestissä
* ruokailut?!? kaikki on mennyt mitä on ollut tarjolla ja vähän enemmänkin
* voltare ja burana olivat kovassa käytössä
Summary:
* melko yltiöpäistä oli lähteä tällä uintitreenimäärällä vetämään valitsemiani lajeja
* lisää treeniä!!!

Parasta: 
Mahtava yhteishenki Turussa
Mieletöntä kannustusta
Taidettiin olla kisojen äänekkäin seura
Seuran nimiin tuli 5 uutta Suomen ennätystä
Näin seurakaverini 70-80 -luvulta
Sain hyviä vinkkejä parilta kanssakisaajalta
Paljon oppia ja huima annos treenimotivaatiota

Kisaviikko

Tämän viikon treenit ovat keskittyneet palautteluun, verraan ja lyhyisiin vetoihin. Käännöksiäkin muistin harjoitella. En oikein ole osannut valmistautua tällaiseen kisaan, joten katsotaan miten naisen käy viikonloppuna ja otetaan opiksi ensi kertaa varten.

Oikeassa olkapäässä ja käsivarressa on inhottavaa kivun tunnetta, joka tuntuu erityisen ilkeältä perhostellessa. Särkylääkettä ja geeliä pakattava reppuun. 

Näillä näkymin viikonlopun aikana tulee mulle kaiken kaikkiaan 8 starttia. Kahdeksan kertaa mahdollisuus saada lihakset täysin tukkoon. Sunnuntaiaamu tuntuu juuri nyt haastavimmalta kisapäivältä. Takana on silloin viisi starttia ja sunnuntaipäivä alkaa viestillä (50m vaparia) jatkuen henkilökohtaisella 400m vaparilla ja päättyen 100m vaparin viestiosuuteen.

Kova treeniviikko takana

Kyllä lepoviikko tulee tarpeeseen kahden viikon rutistuksen jälkeen. Sunnuntai-illan spindessä oli vaan todettava, että tästä naisesta on mehut poissa. Loppuun asti poljin, mutta kyllä töitä sain tehdä, jotta kampiaskel pyöri. Kävellessä sateessa kotiin tuli hinku teeleipiin. En todellakaan osaa sanoa, mistä tämä päähänpisto näin yllättäen tuli, sillä en ole niitä tehnyt vuosiin. Vaikka kotona olin vasta kymmenen jälkeen, oli saatava teeleipiä. Onneksi kaapeista löytyi lähes kaikki tykötarpeet ja netistä sain reseptin. Hyviä olivat teen kanssa.

Ensi viikonlopun kisojen kokoonpano on selvinnut ja  mulle tuleekin kahdeksan starttia, joista kolme on henkilökohtaisia, loput viestistartteja. Seurasta lähtee ainoastaan neljä  naista Turkuun, jonka vuoksi olen mukana viestijoukkueissa. Pidän viesteistä, mutta on kurjaa olla selkeästi heikoin lenkki. 

Myös osallistujalista on julkistettu. Pienen tutkailun jälkeen bongasin muutaman tutun nimen. Katsotaan tunnistanko heitä enää :).

Omassa ikäsarjassani ei ole montaa osallistujaa niissä lajeissa, joita itse kauhon kisoissa. Perjantai-illan 1500m vapaauinnissa ikäsarjassani on minun lisäksi yksi osallistuja, lauantain 200m perhosessa olen ainoa uimari. Eipä noita osallistuja 200m perhoseen kovin montaa ole missään ikäsarjassa. Ainoastaan 30-34 -vuotiaissa on kaksi osallistujaa .Sunnuntaina uin vielä 400m vaparia, jossa on kaksi kanssakisaajaa. Nämä pitkät matkat eivät tunnu olevan kovassa huudossa. Mun on taas aivan turha lähteä kisaamaan lyhyillä matkoilla, kun vielä 60-65 –vuotiaat naiset uivat 100m vaparia kovempaa kuin minä. 

Osallistujalistaa selatessa, silmiini taisi osui skabojen vanhin osallistuja. Hän on syntynyt vuonna 1926! Oma isoisäni oli syntynyt vuonna 1911 ja nukkui pois yli 30 vuotta sitten. Jos taas vertaan itseeni, niin olen kovin alkuvaiheessa tätä ”kilpaurheilijaelämää”;). Mulla on vielä VUOSIKYMMENIÄ aikaa kehittyä. Kahdeksantoista vuotiaana tosin uskoin ja kuvittelin erään kaupunkiottelun olleen mun viimeinen uintikisa, jossa muuten uin perhosta, matka taisi olla 100m ja sijoitus viimeinen.

Viimeinen pitkä uintitreeni ennen kisoja

Tänään kävin vetämässä viimeisen pitkän uintitreenin ennen kisoja. Koko automatkan kävin keskustelua itseni kanssa. Edellisestä treenistä oli kulunut ainoastaan 14 tuntia ja viikon treenit kyllä tuntuvat kropassa.

Hallilla pääsin ja sama itsensä motivointi jatkui altaassa. Paikallisella triseuralla on lauantaisin yksi rata varattuna kahdeksi tunniksi eikä kukaan muu tullut viettämään kaunista lauantaipäivää sisätiloihin, joten sain yksin uida. Vaikka en varsinaisesti varannut rataa, mutta eipä radalle ollut tunkua.  Viikon treenit tuntuivat toisessa pakaralihaksessa ja olkapäissä. Olisin tehnyt mieli ottaa rennosti, mutta näitä rentoja uinteja on kerääntynyt alkuviikosta aivan tarpeeksi. Kuin oikein teki nannaa olkapäissä tai jaloissa, niin motivoin itseäni jatkamaan samalla rasituksella; ”tämä on viimeinen pitkä ja kova treeni ennen kisoja. Anna lihasten totuttua tuohon tuntemukseen, sillä hyvin todennäköisesti samaa tuntemusta on ensi viikonloppuna.” Jotta en olisi reilun tunnin aikana kyllästynyt päässäni soivaan hokemaan, niin otin käyttöön myös vanhan hyväksi todetun piiskurin: ”Muutkin treenaavat!”

 

Yllättävän hyvin onnistuin pitämään vauhtia yllä yksin uidessa vaikka vauhti olisi voinut olla kovempikin. Ei oikein ole luottamusta omaan vauhtikestävyyteen ja vahtiin, josta kyllä soimasin itseäni treenin jälkeen. Tällaisen treenin kuitenkin onnistuin vetämään:

300m verra

300 tekn(3x (50m Vu yhdenkäden uintia, vaihto joka 3. käsivedolla + 25m Vu potkuja kyljelleen puolta vaihtaen + 25m Vu))

800m Vu I

2x300m Vu lätt II, tauko 15s

4x200m kv pull III, tauko 15s

6x100m kv pull+lätt IIII, tauko 15 sek

8x50m Vu IV, tauko 15 sek

200m verra

Treenin jälkeen käytiin tutustumassa uuteen ostoskeskukseen ja meksikolaiseen ravintolaan. Mitkä annokset!  Alkuruuat olisi pitänyt jättää väliin, sillä pääruokaa jäi melko paljon lautaselle. Ei ainoastaan minulta, vaan meiltä kaikilta. Ensi kerralla osaan olla fiksumpi jättäen alkuruuat tilaamatta. 

Ajolupa taskussa!

Kuvat kertovat enemmän kuin sanat. Nuorempi tytär pääsi inssistä läpi ja heti menoksi!

Sinne meni ja äidillä sydän on sykkyrällä!

Nyt hirvittää

sillä mastersmestaruuskisat lähenevät. Eilen olisi pitänyt ilmoittaa henk.kohtaiset lajit, mutta viime hetken paniikki iski enkä saanut painettu send -nappulaa kuin vasta tänään. Yhden lajin kohdalla harkitsin ja harkitsin. Jos kisat uitaisiin lyhyllä radalla eli 25m radalla, en olisi ollut yhtä epävarma valinnastani. Syksyisin uidaan pitkän radan mestaruuksista eli altaalla on mittaa 50 metriä.

Alustavasti olin suunnittelut kauhovani perjantaina kaksi lajia, lauantaina vähintään 2 ja sunnuntaina yhden. Perjantaina kuitenkin noiden kahden lajin välissä on ainoastaan yksi laji, joten en kokenut järkeväksi uida kahta raskasta lajia lähes putkeen. Lopulta koin itselleni paremmaksi vaihtoehdoksi keskittyä yhteen lajiin per päivä. Tämän hetkinen tilanne on siis se, että uin kolme henkilökohtaista lajia koko viikonlopun aikana. Viesteihin en ole itseäni markkinoinut, sillä hitaana uimarina minusta ei ole apua viesteissä. Uimaseurasta löytyy kovia uimareita, joiden vahvuus on nopeus ja tavoitteena mitali. Itselläni on kyse itsensä voittamisesta ja kokeilla kisaamista ilman märkäpukua.

Pakko myöntää, että lähetettyäni ilmoittautumiseni, alkoi hirvittää. Lähipäivinä saatan siis löytää itseni Mäkelänrinteen uimahallista, jossa on mahdollisuus treenata pitkällä radalla.

Syyskuu vaihtui lokakuuksi

Pariin viimeiseen viikkoon on mahtunut 7 tuntia juoksua, 6 tuntia spideä, uintia ainoastaan 4 tuntia + lihashuoltoa, -kuntoa ja pari pitkää kävelylenkkiä koiran kanssa.
 

Taidetta lenkkipolun varrella:

Treenien lisäksi starttipaikka Vätternrundaan onnistuttu saamaan.  Starttipaikkoja oli myynnissä 20 000 kappaletta, jotka myytiin loppuun 2 tunnissa ja 45 minuutissa. Aivan käsittämätöntä! 

Vuonna 2010 osallistuin ensimmäisen kerran Vätternrundaan, jolloin starttipaikkoja oli kaksi tuhatta vähemmän ja ilmoittautuminen onnistuin vielä saman vuoden kevät puolella. Viime vuonna osallistuminen jäi väliin, sillä paikat olivat menneet ilmeisesti viikossa. Valitettavasti emme saaneet starttia toivomaamme aikaan, vaan lähdemme polkemaan jo perjantai-iltana yötä vasten. En yhtään ole mielissäni tuosta lähtöajankohdasta, mutta minkäs teet. Tiedän jo nyt, että tuosta matkasta tulee haasteellinen, sillä yhdet yöunet jäävät kokonaan väliin.

Vätternrundan vuonna 2011: 3 tunnin "yöunien" jälkeen poljettu 300 km

Viime viikko oli suunniteltu kevyeksi. Tarkoituksena oli pitää lepopäivä tai kaksi ja muuten treenata tunnista puoleentoista tuntiin per treenipäivä. Lepopäiviä tulikin kolme! Kaksi ensimmäistä lepopäivää tulivat aivan sen vuoksi, että olin liian väsynyt lähteäkseni treenaamaan ja kolmas tuli perjantai-iltana paikallisen triathlon teamin suunnitteluillan vuoksi. Tiistaina ja keskiviikon oli opiskelun viimeiset lähipäivät, jonka vuoksi keskiviikko venähti pitkäksi mennessäni vielä toimistolle tekemään töitä opiskelupäivän päätteeksi. Ei vaan vanha enää jaksanut tuon rypistyksen jälkeen lähteä uintitreeneihin.

Perjantaina olisi voinut mennä juoksemaan ennen kauden päättäjäisiä/suunnitteluiltaa, mutta täällä ainakin tuli vettä sen verran reilusti ettei liikunta ulkona maistunut ollenkaan.  Vaikka lenkki jäi väliin, onnistuin myöhästymään reilu puoli tuntia aloituksesta.  Niinhän se taitaa mennä, että paikalla ollessaan voi ainoastaan vaikuttaa ja kieltäytyä. Tullessani paikalle oli keskustelu käynnissä tammikuussa alkavasta triathlonkoulusta. Jos väitän olleeni hämmästynyt siitä, että olivat suunnitelleet minun olevan yksi triathlonkoulun uintivalmentajista, valehtelisin. Nimittäin kerran on kiertäen kysytty ja kerran suoraan, josko voisin antaa uintitekniikkavinkkejä. Tähän mennessä olen kieltäytynyt tai ollut mahdollisimman hiljaa valmentajataustani, sillä olen kokenut antaneeni tarpeeksi uinnille aloittaessani uintivalmennuksen varhaisteini-iässä ja viimeisen tekniikkakoulun pidin reilu 15 vuotta sitten. Valmentajaoppini ja tekniikkatietämys ovat kultaiselta 80-luvulta, mutta onneksi olen saanut itse hyvää nykypäivän uintivalmennusta uimaseuran kautta eikä se tekniikkasilmä ole mihinkään hävinnyt. Taidoillani ei huippuja valmenneta, mutta riittävät varmaankin antamaan perusymmärryksen vaparin tekniikasta

Viime sunnuntaina sain itseni aamulla uintitreeneihin. Tätä ihmettä ei ole tapahtunut sitten toukokuun jälkeen. Itse uintitreeni oli melko kevyt, sillä paljon oli ykköstason uintia. Hyvä puoli rauhallisessa menossa on, että juuri silloin voi keskittyä itse tekniikkaan.  Ja sitä korjattavaa oli taas vaparin käsivedossa. Mielenkiintoista on, että pomppivaa tekniikkaani on yrittänyt korjata jo pari eri valmentajaa, mutta vasta nyt minulle on ensimmäistä kertaa kerrottu mistä se johtuu ja kuinka se tulee korjata. Lihasmuistiin on harjoiteltu väärä tekniikka, niin pois oppiminen tulee olemaan haasteellista. Ei mahdotonta, mutta työlästä.