Flunssa ei tunnu helpottavan. Oireena on ainoastaan yskä ja käheä ääni, ei kuumetta, ei nuhaa. Vähäisistä oireista huolimatta kroppa käy ylikierroksilla, rasittuu, ei palaudu.
Tiistain spinning tunnin jälkeen huomasin, etteivät sykkeeni laske kuten normaalisti. Kevyt pyörittely piti sykkeet yli 150:n ja pelkkä istuminen ei laskenut sykkeitä alle 140. Ensimmäinen ajatus oli, että sykemittari temppuilee. Tunnin jälkeen vietin hetken aikaa salilla, jossa etsin yläkropan lihaksia. Ilmeisesti muutama lihas löytyi yläselästä.
Päivän treenit päättyivät uima-altaalle. Mielestäni uin hyvin kevyesti, mutta sykkeet nousivat liian korkealle suhteessa vauhtiin. Uintitreeni jäi lyhyeksi kavereiden valmistautuessa viikonlopun skaboihin. Omalta osaltani olen peruuttanut Kuopion kisat.
Keskiviikon juoksulenkki aamupäivällä sai mut todella heräämään, ettei kaikki oikeasti ole niin kuin pitäisi. Puolen tunnin kevyen juoksun jälkeen sykkeet laskivat seisoessani yli kaksi minuuttia aivan paikoillaan. Loppu lenkin ajan tarkkailin sykkeitäni, en päästänyt niitä enää nousemaan yli pk-alueen vaikka se välillä tarkoitti etenemistä lähes kävelyvauhtia.
Torstaina puhelu valmentajalle, jolta sain lyhyen ja ytimekkään kommentin: LEPOA! Joku voisi ajatella, että tuota on helppo noudattaa.
Aamulla olin pakannut treenikamat mukaani, niinpä löysin itseni Pirkkolasta illalla. Ennen uintia ohjelmassa olisi ollut lyhyt juoksulenkki, jonka kuitenkin jätin kiltisti väliin. Myös uimassa tein heti selväksi, etten ole vetovastuussa vaan tulen kevyesti jonkun muun perässä. Vauhdin puolesta menin kevyesti, mutta yllättävän korkealle sykkeet taas nousivat. Pientä pistoa omatunnossa. Vaikka sykkeet nousivat, niin olin tyytyväinen illan treeneihin.
Aamulla olin pakannut treenikamat mukaani, niinpä löysin itseni Pirkkolasta illalla. Ennen uintia ohjelmassa olisi ollut lyhyt juoksulenkki, jonka kuitenkin jätin kiltisti väliin. Myös uimassa tein heti selväksi, etten ole vetovastuussa vaan tulen kevyesti jonkun muun perässä. Vauhdin puolesta menin kevyesti, mutta yllättävän korkealle sykkeet taas nousivat. Pientä pistoa omatunnossa. Vaikka sykkeet nousivat, niin olin tyytyväinen illan treeneihin.
Uintivalmentaja oli miettinyt niin leirillä kuin sen jälkeen mistä johtuu hyppivä uintityylini. Tähän mennessä olen itse ajatellut tekniikkavirheeni johtuvan toispuoleisesta tai virheellisestä käsivedosta. Jota olen joskun koettanut korjata ilman tulosta. Uintiasentoni on hyvä, päänasento on oikea, potkin ns kuusitahtisesti, siis missä vika?
Tänään uidessani muiden perässä liikuin lähinnä käsivetojen voimin. Jos vedessä liikkuu ainoastaan käsivetojen varassa, ei jalkojen kuulemma pitäisi kellua veden pinnalla. Siis keskivartaloni tekee jonkin pienen liikkeen, joka mahdollistaa tämän. Aivan heti asia ei valjennut mulle, mutta keskittyen jokaiseen liikkeeseen ja kropan asentoon käsivedon eri vaiheissa, tajusin, että alavartaloni ei kierry, ainoastaan ylävartalo, jolloin taittoa tulee lantiosta ja uinnista tulee ns hyppivää. Pieni liike saa uintini näyttämään edestäpäin aaltomaiselta. Kunpa tämä tekniikkavirhe olisi korjattu 30 vuotta sitten. Tämän lisäksi käsivetojen määrää per altaanmitta (25m) on vähennettävä kahdeksaan käsivetopariin. Koko vartalon kierto ja liukuminen (jota ei siis ole ollut ollenkaan). Olo oli kuin pienellä lapsella oppiessaan uutta, mutta oppiiko vanha vielä uusia temppuja?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kaikki voivat lähettää kommentin, mutta ne näkyvät vasta minun tarkistuksen jälkeen.
Kommenttien valvonnan avulla näen kaikki tulleet kommentit eikä kommentti jää huomaamatta :)