Urheasti mies koetti lähteä kesärenkaille ajelemaan Tampereelle aamulla. Ensimmäisessä kaaressa komea luisuminen ja heti perään kiroilua, ettei näillä renkaille päästä pientä mäkeä ylös. Nopeasti ehdotukseni sain kannatusta kääntyä takaisin, kun vielä voidaan ja ottaa alle pienempi ajopeli.
Turvallisesti päästiin perille, minä välillä torkkuen vieressä. Aamurutiinit ottivat sen verran aikaa, että aamupala jäi väliin. Matkaan ei kuitenkaan tarvittu varattua vara-aikaa, joten ehdimme ennen Tamperetta poikkeamaan aamukahvilla.
Miehelläni oli työhön liittyvä palaveri Tampereella ja minulla haastattelu. Kiitos nykytekniikalle, joten ehdin vielä parkkipaikalla käymään pikaisesti lävitse yrityksen tärkeimmät luvat ja toimialueet. Haastattelu sujui samassa hengessä kuin sitä edeltänyt lyhyt puhelinkeskustelu. Tapaaminen oli rento, mutta asiallinen ja informatiivinen molemmin puolin. Sain tarvittavat tiedot ja olen varma, että pystyin vastaamaan minulle asetettuihin kysymyksiin 100%. Keskiviikkona saan kuulla miten jatkamme. Peukut pystyyn! Tehtävä on nimittäin juuri sellainen mitä etsin.
Haastattelu tilanteena jännittää itseäni aina ja, kun jännitys laukeaa väsymys ja päänsärky saavat musta otteen. Mieli tekee käpertyä sohvalle viinilasi kädessä. Kuitenkin olen matkalla seuran kuntopiiriin, jota ennen tulisi käydä 30 min juoksulenkillä.
Caffe-latte nautittu kera mustikka-jogurttileivoksen. Tällä eväällä on hyvä lähteä treenaamaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kaikki voivat lähettää kommentin, mutta ne näkyvät vasta minun tarkistuksen jälkeen.
Kommenttien valvonnan avulla näen kaikki tulleet kommentit eikä kommentti jää huomaamatta :)