Kokemuksia kahvakuulatunnista

Tiistaisin salilla on mahdollisuus erittäin hyvään treeniin yhdistämällä spinde ja kahvakuula -tunnit. Treenin pääse aloittamaan puolen tunnin spindellä. Tunti on tarkoitettu aloittelijoilla, mutta toimii erinomaisena lämmittelynä. Kolmenkymmenen minuutin verran jälkeen onkin hyvä siirtyä viereiseen saliin kahvakuulatunnilla. Kun 50 minuuttia on heilutellut kahvakuulaa käsissään, voinkin siirtyä takaisin spindepyörän päälle polkemaan peruskestävyystreeniä. Näin minäkin tein eilen, kun kaikki juoksumatot olivat varattuina ennen kahvakuulatuntia. Vieläkö helmikuussa on yhtä täyttä?

Monelta olen kuullut kahvakuulan raskaudesta ja tehokkuudesta, mutta itse olen saanut tuntumaan treenin ainoastaan olkapäissä sekä varsinaiset vatsaliikkeet vatsassa. En ole siis saanut mielestäni koko kehon treeniä, kuten olin ajatellut. Epäilenkin syyn olevan siinä, etten uskalla ottaa tarpeeksi isoa kuulaa, jolla saisin liikkeet tuntumaan myös keskivartalossa ja jaloissa, koska pelkään selkäni ja oikean käsivarteni puolesta.

Eilen vakkari vetäjä oli sairastunut ja hänen tuuraajansa veti tunnin kiertoharjoitteluna. Liikkeitä oli toistakymmentä ellei vielä jokunen enemmänkin. Monet liikkeet olivat itselleni täysin outoja. Ei neljän kerran kahvakuulakokeilulla vielä kovin moneen liikkeeseen ehdi tutustua. Eilisen kiertoharjoittelun jälkeen voin todeta, että kahvakuulalla saa  ERITTÄIN monipuolisen treenin. Kiertoharjoittelun hyvänä tai huonona puolena on, ettei ole mahdollista tehdä juuri sen kokoisella kuulalla kuin normaalisti tekee liikkeen. Näin tulee kokeiltua rohkeammin isompaa kahvakuulaa. Muutaman liikesarjan jouduin tekemään isommalla kahvakuulalle kuin olisin normaalisti tehnyt. Yhden käden pystypunnerruksessa oli kerta kaikkiaan liian iso paino, jotta olisin jaksanut tehdä liikettä koko ajan vaihtoon asti. Oli vaan pakko huilia. Lisäksi oli liike, jota en pystynyt tekemään ollenkaan ohjeen mukaisesti vaan oli pakko mukauttaa liikettä itselleen sopivammaksi. Enpä ollut ainot nainen joka ei pystynyt punnerrusasennossa tekemään soutuliikettä. Erittäin haastava liike pelkästään oman kehon painolla, puhumattakaan että maasta pitäisi saada kuusi kiloa ylös.

Nyt olen vakuuttunut, että kahvakuulalla voi treenata voimaa että kestävyyttä. Mä valitsen suosiolla jälkimmäisen :). Ensi tiistaina jälleen kahvakuulan käteen ja hikeä pintaan.

Vuoden 2012 viimeinen viikko

Joulun ja uuden vuoden aaton välille on mahtunut monenlaista aktiviteettia.

Ekaksikin vuoden viimeinen viikko - joulusta huolimatta tai juuri siitä syystä - oli erittäin treenipainotteinen. Hyvä näin sillä liian pitkään on mennyt apaattisissa tunnelmissa. Viikon aikana ei ollut kertaakaan tunnettta, että pitääkö mennä tai ei-oikein-huvita/jaksa.

Joulukuun alun juoksutestin tuloksien perusteella on treenien painotus monipuolisessa peruskestävyystreenissä. Ja tuota monipuolista peruskestävyystreeniä on sitten tehty tunnollisesti.

Kuun alkupuolella vaihdoin salia. Nykyinen sali avasi ovensa vuosi sitten, jolloin moni tuttu salilla kävijä ja hyvien tuntien vetäjistä vaihtoivat salia. Itse tarvitsin vuoden miettimisajan asialle. Vaihdon jälkeen on löytynyt uudelleen into ryhmäliikuntatunteja kohtaan. Lihaskuntoa on näin ollen tullut treenattua bodypumpin tahtiin, mutta myös kahvakuulatunneilla olen käynyt. Kahvakuulasta on tainnut tulla uusi suosikkini.

Samoin olen vaihtanut treeni.net -palvelun polar personal trainer -palveluun, jonka vuoksi tuo viikottainen yhteenveto on erilainen. Syy vaihtoon on yksinkertaisesti se, että sain uuden Polarin joululahjaksi ja haluan hyödyntää monipuolisen sykemittarin ominaisuuksia mahdollisimman hyvin. Tätä RCX5 -sykemittaria olen toivonut jo pitkään :).  Taisin luvata tämän itselleni jo kesällä, mutta en raaskinut ostaa sitä. Aina meni muut hankittavat asiat edelle - lähinnä tyttärien tarpeet. Tämä taitaa olla jo mun neljäs Polarin sykemittari. Mitä sitä vaihtamaan merkkiä, jos kerran tähän merkkiin olen ollut aina tyytyväinen. Tuote on kasvanut lähes käsi kädessä omien vaatimuksieni kanssa.


Joulun jälkeen oli myös treeniryhmän yhteistreeni Pajulahdessa. Ohjelmassa oli juoksutekniikkaharjoitteita, intervalleja ja venyttelyä. Olisi kai pitänyt osata arvata, että tuo tekniikkaharjoittelu tarkoitti harjoittelua aitojen kanssa. Lue; ei ole mun lemppariharjoitteita. Tällä kertaa aitojen korkeus ei ainakaan tullut haasteeksi muulle treeniporukassa, kun porukassa on yksi tällainen "huisin" pitkä tyyppi. Aidat piti laskea alimmalle tasolla mun takia. Mulle pitäisi olla lasten aidat ;).



Erilaisten tekniikkaharjoitteiden jälkeen oli vuorossa ne intervallit eli 1x2km + 2x1km + 3x666m. Huom, radan pituus on 333m. Kilsojen vedot juostiin edellistä kovempaa ja nuo 3x 666m tasavauhtisesti. Nämä tasavauhtiset vedot olivat mulle kovia vetoja. Sykkeet huitelivat lähes maksimissaan ja hapoilla mentiin, mutta periksi en antanut. Tällaiset treenit ovat hyviä niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Kaverit ja valmentaja kannustavat, itse saa psyykata itseään juoksemaan loppuun asti antamatta periksi. Yllättäen sitä huomaa kykenevänsä ylittämään maaliviivan yhtä aikaa valojäniksen kanssa. Pientä huonommuuden tunnetta ehdin potemaan läähättäessäni muiden perässä. Päivää myöhemmin ollessani salilla juoksumatolla seuraisin mielenkiinnosta vierellä juoksevan naisen vauhtia ja sykkeitä. Siinä samalla jälleen palasin maanpinnalle tajuakseni, että yhteistreenissä olleet kaverit olivat a) miehiä b) reilusti mua nuorempia.

Viime viikon treeneissä olen käyttänyt Herbalifen 24-tuotteita, jotka on tarkoitettu urheilijoille tukemaan heidän ravintotarpeitaan harjoituksien aikana että palautumiseen. Täytyy todeta, että minulla nämä tuotteet toimivat. Ensimmäiset tuotekokeilut ovat jo viime kesänä ennen Kuopion perusmatkaa, jolloin en kärsinyt ikävästä turvotuksesta kisan aikana enkä sen jälkeen. Jos haluat kuulla lisää käyttämistäni tuotteista, ota rohkeasti yhteyttä.



Joulu vietetty ja vuoden 2013 tavoitteet kirjattu ylös. Itselläni nämä tavoitteet ovat enemmänkin onnistumisien puolella kuin aika/sijoitustavoitteissa. Joroisiin ja Kuopioon on ilmoittauduttu, joten tavoitteet on asetettu näihin kisoihin. Triathlonin lisäksi tavoitteet ovat työelämässä ja hyvinvoinnissani.

Kahvakuulatreeniä ja uintia

Syksyn yhteistreenit alkoivat pienen porukan kokoontumisella Pajulahteen. Märän syksyisellä polulla vaihdoimme kuulumiset ja yhdellä meillä oli optimaalinen kesä. Kevyt juoksu alkuverryttelyksi tuntui hyvältä. Jaloissa ei kipua ja vauhti pysyi sen verran rentona, että ainoastaan muutamassa ylämäessä sykkeet nousivat ja piti keskittyä hengittämiseen. Työpäivän aikana hengityksen kanssa ongelmia ja harkitsin oikeasti lähteä vai eikö treeneihin.Aivan alkuverryttelyn lopussa pahus alkoi sataa. Onneksi kuitenkin vasta lopussa ja lopputreeni vietettäisiin sisätiloissa.

Monta vuotta olen karttanut kahvakuulaa vaikka moni on kehunut treeniä monipuoliseksi. Näissä yhteistreeneissä silloin tällöin valmentaja keksii, että lihaskuntoakin tarvitaan. Melko normaaleja liikkeitä tehtiin, mutta en väitä ettei olisi ollut haasteellisia. Viimeinen liike sai mieleeni alkukesän yhteistreenit Vantaalla. Silloin juoksutreeni lopulla teimme tekniikkaharjoituksia polulla, jossa kulki normaaleja ihmisiä. Meidät laitettiin juoksemaan kädet pään päälle, lanteilla jne. Pakkopaitaan ja hoitoon!  Eilen valmentaja keksi hypittää meitä kahvakuulan kanssa. Tällä kertaa saimme muutaman vilkaisun karatekoilta. Ei heidänkään treenit ihan järki ihmisen treeneiltä aina vaikuta. Aikamme heiluttuamme kuulien kanssa oli aika siirtyä altaalle. 

Tässä vaiheessa sää oli muuttunut ukkoseksi. Kunnon jyrinä sai mut pysähtymään ja ihmetteleen mistä moinen meteli syntyi. Ei hetki tullut mieleeni, että kyse oli ukkosesta. Jokaiselle riitti oma rata, joka on luksusta. Sai uida omassa rauhassa, omaan tahtiin. Tosin valmentaja oli kovasti eri mieltä meidän vauhdeistamme. Kaikilla on aivan liian kova vauhti tekniikkaharjoitukseen. Omasta mielestäni meninhitaasti, mutta en ilmeisesti tarpeeksi. Uinti pitkällä käsivedolla sai uutta uskoa mahdollisuuteen parantaa omaa tekniikkaansa. Uinti oli extra rauhallista ja uinti liukui. Tuon liukumisen kun saisi omaksuttua, niin siinä se tekniikkaa varmaan alkaisi olla kasassa.  Pitkällä liukumisella tuli ½-1½ käsiparivetoa vähemmän samalla matkalla. 

Loppukesästä löysin youtube;stä videon, jossa  nimenomaan opetetaan rauhallista ja tehokasta uintitekniikkaa: http://www.youtube.com/watch?v=PwpvBMfUoAs&feature=relmfu. Ennen kuin itse olen tuossa vaiheessa, niin aika monta tuntia saan viettää vedessä. 

Sen verran paljon vettä oli tiellä, että teki mieli ajaa ihan rauhassa vältellen uria. Muutaman kerran onnistuin näkemään kunnon salamointia. Enpä muista milloin lokakuun puolessa välissä olisi ollut ukon ilma. Vuosi sitten, tarkalleen 14.10. tullessani töistä kotiin oli maa valkoinen.