Auto kohti Joroista

Laitetaan tänne bloginkin puolelle vielä päivitystä ennen auton starttaamista pienen mutkan kautta kohti Joroista.

Valmistautuminen ei ole mennyt suunnitelmien mukaan. Viikolla illat ovat vierähtäneet uusien hankintojen kanssa. Kisoihin ei oteta mitään uutta mukaan. Tiedän tuon erittäin hyvin ja viime vuoden jälkeen lupasin, etten ainakaan osta uusia juoksukenkiä paria tuntia ennen starttia ja lähden niillä juoksemaan. No, nyt ostokset on tehty jo viikolla.

Maanantaina tein kaupat hiilikuitukiekoista, joihin piti ostaa tuubit ja tietenkin takapakka. Siinä meni maanatai-ilta ja rahat. Chebici -liiikkeen kautta toki kävin ennen hiilikuitukiekkojen ostopäätöstä. Kun sieltä sain hyväksynnän ja arvion mitä niistä kannattaa maksaa, niin kaupat syntyi. Yksiä ainoita tuubeja suositeltiin ja ilman harkintaa hyväksynnyin ne. Keskiviikkona vasta googletin tarkemmin millaisista tuubeista on kyse. Ne on italiaiset ja käsintehdyt. Eivät siis todellakaan ole halvimmasta päästä.

Seuraavaksi tuli eteen aikataulu. Toki halusin kiekot tuubeineen päivineen Joroisille. Maanantai-ilta, liike suljetaan seuraavan puolen tunnin aikana ja Vesa lähtee tiistaiaamuna 10-päivän reissuun. Palvelu pelaa ja mulle luvattiin kiekot ja tuubit tiistaiksi. Vesa tekisi työn vielä maanantaina. Saisin kiekot alle Joroisille.

Tiistaina kävin hakemassa kiekot enkä ollut ottanut uintikamoja mukaan aamulla. Kotiuduttani ja syötyäni kello oli jo melko paljon. Lisäksi ulkona oli kova puhuri. Jälkeen päin kyllä harmittaa, etten mennyt tiistaina veteen, sillä samanlaista puhuria on luvassa lauantaille.

Keskiviikkona kävin tekemässä pari lyhyttä vetoa uusille kiekoilla, mutta juoksun jouduin jättämään väliin johtuen omasta tiukasta aikataulusta. Mutta nuo vedot! Sellaista vauhtia kun pystyisi pitämään 90 km ajan! Ensimmäinen veto mentiin osittain vastatuuleen, osittain sivutuulessa ja meidän keskivauhti oli kuulemma n 35km/tunti. Tulin peesissä, mutta siitä huolimatta. Takaisinpäin tullessa oli osittainen myötätuuli ja parhaimmillaan vauhti oli 39 km/tunti. Keskivauhti oli toki alhaisempi. Parasta tässä oli, että toki töitä sain tehdä, mutta tasaisella oli helppo pitää vauhtia yllä. Kehitystä on siis tapahtunut parin vuoden vuoden aikana. Harmi, että reitit eivät ole tasaisia ;)

Torstai-aamuna vein pyörän liikkeeseen tarkistuttamaan säädöt ja jarrut, sillä takajarru jäi välillä jumiin. Hakiessani illalla pyörää sain kuulla, että jarrupalat ovat väärät. Tätä se viime hetken hankinnat sitten teettää! Nykyiset jarrupalani rikkovat hiilikuitupintaa, joten ne on pakko vaihtaa. Liikkeessä oli hiilikuitukiekkojen jarrupalat päässeet loppumaan eikä posti ehtisi enää toimittamaan paloja perjantaiaamuksi. Niinpä he soittivat Helsinkiläiseen liikkeeseen ja sovittiin, että minä haen ne perjantaiaamuna ja tuon ne heille. He laittavat ne paikoilleen. Tiedän, mun pitäisi osata laittaa ne itse, mutta en lähden säätämään kiskojen ym kanssa. Annan ammatti-ihmisten hoitaa asian.

Torstaina olin ajatellut käydä juoksemassa lyhyitä kisavetoja, mutta sää oli kaikkea muuta kuin houkutteleva.

Koska mun piti kuitenkin syödä enkä lähtisi kastelemaan itseäni, päätimme lähteä nauttimaan hiilihydraattipitoista syötävää. Emme ole käyneet ainakaan vuoteen Subway:ssä, niin nyt oli hyvä hetki herkutella.

Hiilihyrdraattivarastot on täytetty, tavarat on pakattu. Siispä ostamaan niitä jarrupaloja.