Spinde maratonista tuli yhdistelmätreeni

Lauantaiaamun rutiinit - aamupala ajan kanssa lukien viikolla saapuneita lehtiä tai keskeneräistä kirjaa - saivat väistyä tänä lauantaina kevään viimeisen spinde maratonin tieltä.

Normaalisti spidesalissa pyöritellään spindepyörää, mutta tunnin vetäjältä oli tullut lupa ottaa oma pyörä mukaan. Niinpä puoli kymmeneltä olin jo pakkaamassa autoon pyörääni ja traineria, jotta mulla olisi aikaa tehdä tilaa spindesaliin omalle pyörälleni.

Eturiviin sain tehtyä tilaa ottaen huomioon takana olevan treenaajan. Hänelle lupasin tarjota päivällisen, jos "rapa roiskuu" hänen silmilleen. Rapa ei roiskunut, mutta pientä kumimurskaa kylläkin noin puolen metrin säteelle. Samaisella renkaalla ei ole enää asiaa maantielle.

kuva otettu tunnin jälkeen ;)

Kaksi ensimmäistä tuntia mentiin tai siis ainakin minä menin kuten tavallista spindetuntia. Ei pysynyt homma kurissa vaan musiikki vei naista vauhtikestävyysalueella tunti kaksikymmentä minuuttia. Ohjaaja vaihtui kahden tunnin kohdalla, jolloin siirryin juoksumatolle juoksemaan 55 minuutiksi.

Juoksu sujui hyvin, mitä nyt sykemittari päätti tässä vaiheessa (tai nyt vasta huomasin asian) alkaa temppuilemaan. Vauhti pysyi samana mutta syke pomppi nollasta 175:n. Todellisuudessa sykkeet olivat PK2-alueella koko ajan.

Ennen siirtymistä viimeiselle spindetunnille, kävin täyttämässä pullot. Jalat eivät todellakaan olleeet enää freshit. Pikemminkin jaloissa painoi kolmen tunnin treeni. Periksi en antanut. Tosin kaikki kevennykset otin ilomielin vastaan.

Neljän tunnin aikana käytin Prolongia, joka on tehty nimenomaan kestävyysurheiluun sekä pari Herbalifen patukkaa, jotka ovat parhaimmillaan toimivat välipaloina, mutta toimivat oikein hyvin tänään pyörän päällä.

Ennen suihkuun siirtymistä siivosin lattian mustasta pienestä töhnästä.

Pyörä pääsi pukuhuoneeseen asti, mutta ei suihkuun ;)