Viikko 31

Viime viikkoon sisältyi perustekemisen lisäksi kaksi kova tehoista treeniä. Tavoitteena oli tehdä ensimmäinen kova tehoinen keskiviikkona ja toinen lauantaina. Asiat eivät vaan aina mene suunnitelmien mukaisesti, jonka vuoksi keskiviikosta tuli lepopäivä ja treeni siirtyi perjantaille. Perjantain lihaskuntotreeni jäi väliin. 

Viikko 31 lukuina:

Kaikki viikon pk-treenit sujuivat tuttuun tapaan. Keskiviikkona yritin mennä tekemään sprinttitreenin, mutta rannalle päästyäni aurinkoinen +19 keli oli muuttunut tuuliseksi sadesääksi ja lämpötila laskenut +12:n. Tässä vaiheessa tein päätöksen. Tästä tulee  lepopäivän. Myöhemmin illalla olisi ollut mahdollisuus päästä tekemään sama treeni paikallisen seuran kanssa, mutta olin sopinut menoa illaksi. Tavallaan harmitti, mutta en halunnut lähteä peruuttamaan sovittua vierailua.

Torstaipäivästä tuli hektinen eikä ollenkaan sellainen kuin olin alunperin haaveillut. Harvoin tapaan erästä pitkä aikaista ystävääni ja juuri torstaille olin sopinut menosta hänen mökilleen. Taisi olla keskiviikko saadessani viestiä torstaina fillarilenkin tarkemmasta ajankohdasta. Fillarilenkki alkaisi jo klo 17! 

Jotta saisimme nopean lähdön Stadiin, vein fillarini treenikaverille ennen kuin lähdin ajamaan kohti Nastolaa. Vierailu Nastolan tuntumassa jäi aivan liian lyhyeksi. Olisin viihtynyt kaverini mökille huomattavasti pidempää, mutta surkean ajanhallintani vuoksi visiitti jäi muutamaan tuntiin. Khali kotiin ja suuntasin treenikaverin luokse. Pian saimme itsemme toiseen autoon ja matka jatkui kohti Helsingin Velodromia. Torstaina pääsin siis tutustumaan Helsingin kujiin poliisisaattueessa. Muistoajon jälkeen TdH:n valmennusryhmä lähti vielä tekemään oman treeninsä. Harjoiteltiin ryhmässä ajamista, joka tällä kertaa onnistui. Vauhti oli sopiva kaikille ja ryhmä pysyi kauniissa parijonossa. 

TdH:n valmennukseen osallistuin sillä ajatuksella, että Joroisten jälkeen keskityn maantiepyöräilyyn. Suunnitelmat vaan vaihtuivat, jonka vuoksi en ole päässyt yhtään tekemään varsinaista maantiepyöräilytreeniä. Ohjelmat jäävät minulle, joten voin hyödyntää Kjellin tekemiä ohjelmia myöhemmin.

Perjantain yhdistelmä vk-treeni sujui melko hyvin. Melko hyvin, sillä jouduin pitämään yhden pidemmän tauon pistämisen vuoksi, jonka aikana nautin metsämansikoista. Niinhän siinä treeniohjelmassa luki ;). Lisäksi yksi veto tuli täyteen keskellä ylämäkeä. Reisiin poltti sen verran, että pysäytin vauhdin juuri siinä kohdassa, jossa veto tuli täyteen ja nousin mäen rauhallisesti ylös. Mäen päälle päästyäni asia kismitti sen verran pahasti, että ajoin takaisin mäen alle ja nousin sen uudestaan ylös. Ei muuten mennyt yhtään sen helpommin. Fillaroinnin jälkeen oli ohjelmassa juoksuvedot. Valmentaja oli aikaisemmin viikolla sanonut, että neljäkin on ihan ok. Fiiliksen mukaan. Tätä ei olisi pitänyt sanoa minulle. Tein neljä enkä viittä, kuten ohjelmassa oli. Treeni jälkeen kävin treenikaverin kanssa vielä lyhyellä uinnilla. Hakiessani häntä oli alkanut sataa vettä, joten pientä suosittelua piti tehdä, jotta päästiin lähtemään ;). 

Lauantaille olimme sopineet sprinttikisan kisavaihdoilla, jos saisimme huoltojoukon kasaan. Sovimme uintireitistä, joka ei ollut 750 m, vaan tuota pidempi. Pyöräilyä oli 22,8 km ja juoksu n 5 km. Huoltotiimimme koostui miehestäni ja Khalista. Pienien säätämisien jälkeen pääsimme aloittamaan oman kisamme n puoli tuntia myöhemmin kuin olimme ajatelleet. Tuuli oli sen verran kova, että aloittaessamme uintiosuutta uintireitillä oli muutama surffari. Suunnistaminen aallokossa onnistui yllättävän hyvin maamerkkien avulla, mutta uinti oli räpiköimistä ja voimia vievää. Selkälihakset ovat edelleen kipeät ;). Vaihtoon tulin ensimmäisenä ja onnistuin pitämään ensimmäisen sijan pyöräilyn puoleen väliin asti. Reitti oli nouseva takaisinpäin tullessa, jolloin jalat ilmoittivat edellisen päivän treenistä. Siitä huolimatta koetin olla antamatta periksi. Vauhti hiipui aivan liikaa loivissa nousuissa. En vaan jaksanut pitää vauhtia yllä. Viimeiset pari kilometriä oli tasaista enkä säästellyt jalkojani. Halusin kokeilla miten juoksu onnistuu, jos vaihtoon tulee vauhdilla. Toinen vaihto oli samanlaista säätämistä kuin ensimmäinenkin. Pari ensimmäistä juoksuaskelta tuntui siltä kuin en olisi ikinä lähtenyt juoksemaan pyörän päältä. Tilanne muuttui pian ja jalat tuntuivat omilta. Pistämistä vasemmalla puolella ja myöhemmin oikeallakin puolella. Hiukan hidastin vauhtia koettaen päästä eroon tuosta ilkeästi tunteesta. Puolessa välissä matkaa pistäminen helpotti täysin. Sykkeet olivat melko korkealla. Ennen viimeistä 500 m oli vaan pakko pysähtyä. Sykkeet olivat olleet liian pitkää tapissa, joka tuntui jo ikävältä. Lyhyt pysähdys, pari kävelyaskelta ja loppurutistus juosten. Tuon viimeisen 500m tulin sitten niin kovaa kuin pystyin. Jalat eivät väsähtäneet, mutta sydän oli eri mieltä vauhdista.

Sunnuntain palauttavassa treenissä kahden päivän treenit todella tuntuivat ja näkyivät. Takkuista ja vaikean oloista menoa. Pidin kuitenkin kiinni suunnitelmastani reitistä laskemalla vauhtia tarpeeksi alas. Meno oli ERITTÄIN rauhallista nauttien Helsingin kehyskuntien maisemista:

Tällaisissa maisemissa fillaroin lähes koko lenkin sunnuntaina