Treffit

Edelliseen treffikutsuun annoin kieltävän vastauksen, kun teatteri-ilta oli kääntynyt lauantaiaamun puolelle. Eikä kolmennen tunnin spindemaratooni lauantaiaamuna tuntuvat terveelliseltä vaihtoehdolta. Nyt kutsu kävi keskiviikon spindetunnille. Taisin olla niitä viimeisiä tunnille tulijoita ja asetuin varaamani pyörän päälle mukavan puheensorinan saattelemana.  Ei montaa mukavaa ihmistä tarvita ympärilleen saadakseen hyvän fiiliksen. 

Treenikaverilleni olin varannut viereisen pyörän. Vaikka teemme aivan omaa treeniä, niin pakko myöntää, että aivan eri tehoilla ja fiiliksellä polkee, kun vieressä toinen ”outo lintu”. Pyörittämistahti ja asento jo poikkeavat massasta. Lisäksi on kiva heittää lyhyitä kommentteja, jotka kohottavat fiilistä. Ja niinhän siinä sitten kävi, että sykkeet eivät pysyneet PK-tasolla vaan nousivat seuraavalle tasolla ja hiki valui.  Positiivinen yllätys oli, että ensimmäisen kerran Tampereen jälkeen hengitys toimi melko normaalisti kovemmilla sykkeillä. Toivoa on siis olemassa. Lepo, hieronta (urheilu + klassillinen) ja venyttely ovat olleet oikeat lääkkeet lähes toivottomaan tilanteeseen. 

Olen ottanut ohjelmaan mukaan lihastreeniharjoittelun. En käy bodypump –tunneilla, vaan ihan puhtaasti teen salitreeniä sekä  käyn coretunneilla. Keskiviikkona ei ollut tilaa coretunnille, joten sali kutsui ennen ja jälkeen spinden. Pahimmat liikkeet ovat usein ne pienimmät. Ja minulla pahimmat ovat selkälihasliikkeet lattialla kepin kanssa. Hienoista eroa on vatsa- ja selkälihasryhmien välillä. Pienet selkälihasliikkeet lyhyillä sarjoilla tuntuvat oikeasti raskaalta, mutta vatsalihastreeniä voikin sitten tehdä monta kertaa enemmän kuten vaikka staattisia pitoja eli Hoovereita. Kolme toistoa pidentäen pitoa minuutilla jokaisen toiston jälkeen eli 1 min, 2 min ja viimeinen 3 min. Tuntuihan tuo viimeinen, mutta olisin voinut vielä pitää asennon hetken aikaa. Ei auta kuin jatkaa selkälihasten etsintää säännöllisesti.