Mikä viikonloppu!

Viime viikonloppu oli aivan huikea! Kuinka huikea se oikeastaan olikaan tajusin vasta sunnuntaina ollessani omalla pitkällä juoksulenkille.

Lauantaina kaksi valmennettavaani kisasi Tallinnan Ironmanille. Molemmille heille tuo oli pitkän ajan haave, joka toteutui upeasti lauantaina. Toisella heistä oli takana jo puolimatkan kisa viime vuodelta, toisella ei ollut kuin perusmatkan kisa tältä vuodelta.

Sunnuntaina yksi valmennettavistani osallistui Kaitalammen 10:n uiden tuon 10 km. Mielettömiä suorituksia keneltä tahansa, mutta näissä viime viikonlopun suorituksissa oli vielä jotain suurempaa, jotakin mikä teki näistä vielä merkityksellisempiä ja isompia.

Pääsin osaksi Easier in Excel Support Crew:ta. Hieno kokemus!

Jo se, että on  haaveillut pitkään kuulevansa sanat:"You are an IRONMAN". Treenaa siihen työn ja muun elämän ohessa ei ole helpoin tehtävä. Se vaatii aikaa, motivaatiota ja kurinalaisuutta. Kun tuohon lisätään vakava onnettomuus vuosien takaa, joka on vaatinut pitkän sängyssä olon, järkyttävän määrän tahdonvoimaa kuntouttaa itsensä ja tehdä työtä saavuttaakseen haaveensa kuullakseen nuo neljä sanaa, niin täyden matkan suoritus saa aivan uuden merkityksen.

Easier in Excel tiimi. Väsyneet, mutta onnelliset Iromanit.

Valmennettavani, joka sunnuntaina ui 10 km, osasi vielä muutama vuosi sitten uida pelkästään sammakkoa. Hän ei koskaan haaveillut uivansa 10 km eikä tuo ollut edes alkuperäinen tavoite tälle kesällä. Oiskohan ollut toukokuuta, kun tuli selväksi, ettei tänä vuonna ole mieltä osallistua triathlonkisoihin, koska lajimaista treeniä oltu ehditty juurikaan tekemään. Hanskoja oltiin jo heittämässä tiskiin tämän kesän osalta. Ehdotin osallistumista Kaitalammen 10:n. Uintia oli kuitenkin treenattu läpi vuoden ja se kulki. Ehdotukseni otettiin vastaan positiivisesti ja lähdettiin treenaamaan kohti 10 km uintia. Treeniä tehtiin ja hän ui 10 km. Ihan mieletöntä!

Sunnuntain pitkiksellä tajusin miten paljon nämä ihmiset ovat luottaneet muhun, miten etuoikeutettu olen ollut saadessani olla osa heidän pitkäaikaisten haaveiden toteutusta. Jopa sellaisen, josta ei edes osannut haaveilla, kun syksyllä 2014 osallistui uintitekniikkakurssilleni. Olen kiitollinen siitä luottamuksesta, jota he ovat mulle osoittaneet. Ai miksi valmennan? Tai mitä saan valmentamisesta? Se onnellinen katse, jonka sain lauantaina näiden kahden ylittäessä maaliviivan riittää pitkälle. Lainaten valmennettavani sanoja:"Kaikenlaisia pikku ihmeitä saa aikaiseksi, kun tekee töitä ohjeiden mukaan."