Halipula Khali

Viikon viimeinen treeni oli lähes 2½ tunnin pyöräily. Jo lähtiessä reidet tuntuivat raskailta, mutta siitä huolimatta suurin osa reitistä mentiin itselleni kiitettävällä vauhdilla. Ainoastaan ylämäet tulin hissuksiin, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Vaikka osa matkasta taitettiin myötätuulessa, niin töitä jalat saivat tehdä, jotta pysyin peesissä. Melko viimeisiä ylämäkiä oli kyseessä, kun treenikaverini kysyi mennäänkö tasavauhdilla. Ensimmäisen tulin kauniisti perässä n puoleen väliin, mutta sitten takareidessä tuntui ilkeä kipu, joka sai mut älähtämään. Matka jatkui ja tultiin mäen toiseen osaan, hiukan loivempaan. Treenikaveri meni edellä pitäen koko ajan silmällä, että tulen perässä ja sovitti vauhtinsa niin, ettei sisu antanut periksi keskeyttää. Mäen jälkeen totesin vaan, että melkoista piiskausta!

Valitettavasti loppumatka menikin sitten löysästi, sillä energiani oli lopussa eikä jalat vaan enää jaksaneet vääntää. Jälleen kerran kompastuin omaan perusvirheeseeni. Aamulla olin käynyt uintitreeneissä ja mielestäni syönyt ok, mutta en ollut laskenut kuinka paljon oikeasti olin syönyt. Illalla kirjasin ruokailut enkä enää ollenkaan ihmetellyt minkä vuoksi viimeinen 10 km oli tuskaa. Ilta menikin syödessä.

Mutta viikkoon on mahtunut muutakin kuin treeniä. On käyty lääkärissä ja osa tulokseksista tulevat torstaina. Tiistain ultrassa vatsa näytti ok:lta, ei näy mitään poikkeavaa. Perjantaina saapui odotettu uusi perheenjäsen - Khali.

Takana on lähes 4 tunnin lento häkissä ja edessä pelottavia ihmisiä.

Viikonloppun aikana on joka päivä tapahtunut edistystä, mutta vielä on opittavaa niin meillä kuin Khalillakin. Lauantaina käytiin muutamaan otteeseen pidemmällä lenkillä. Tutustuttiin lähimetsään, ulkoilureiteille, opeltiin kävelemään kaupungissa rinnalla ja kokeiltiin miten rinnalla juokseminen onnistuu. Tämän kaverin kanssa ulkoilu ei ole löntystelyä, vaan ripeää kävelyä tai jopa hölkkää.

Perjantaina pihaan uskallettiin tutusta ikkunan takaa:

 Sunnuntaina tyttö jo uskalsi haistella koko pihan:

Kovin arka tämä tyttö on, mutta sen me tiesimmekin. Pelkää vieraita ihmisiä nelitassujarrutuksen verran, joka tuottaa pientä haastetta ulkoillessa. Kaiken kaikkiaan Khali on erittäin kiltti ja hyvä tapainen koira tai sitten kyseessä on vielä vieraskoreutta :). Tämä on ensimmäinen koira, joka minulla on, joten en tiedä kuinka yleistä on, että koiraa saa halia niin paljon kuin itse haluaa. Namit eivät juurikaan kelpaa, mutta halit kylläkin.