Ihana piparin
tuoksu tervehti eilen saapuessani kotiin treeneistä! Nuorempi tytär kaverinsa
kanssa olivat leiponeet piparkakkutalon. Vuosia sitten vannoin, ettei meille tule
toista kertaa muumitaloa. Talo valmistui monen tunnin puurtamisen ja kuuden
sormenpään palamisen jälkeen. Tytöt olivat fiksumpia ja tekivät talon perinteisesti
neljästä seinästä ja ainoastaan kaksi sormenpäätä paloi. Nuoret neidit siivosivat jopa keittiön jälkeensä. Sokerinen
pannu ja kauha jäivät minun siivottavakseni.
Eilen meinasi
väsymys painaa niin paljon, että sohva, telkkari ja suklaakonvehtirasia
houkuttelivat kovasti pitämään lepopäivän. Onneksi ennen totaalista väsymystä
olin laittanut tekstarin treenikaverille, että voin lähteä juoksumatolla ja
uimaan, mutta kovia treenejä en jaksa tehdä. Melko pian tuon jälkeen yksi
konvehti toisen perään upposi suuhuni.
Hiukan äklön huonoa
oloa meinasi pukata juoksumatolla. Ei kuitenkaan haitannut kevyttä juoksua eikä
juoksun jälkeistä uintia. Uimahallissa oli reilusti tilaa, sai uida yksin
omalla radalla. Treenikaveri valtasi uintivalvojan ehdotuksesta viereisen
radan. Huono puoli tuossa yksin uimisessa on vauhdin hidastuminen. Toisaalta
perusuinnista oli kyse. Ja energia riitti aamuun asti :).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kaikki voivat lähettää kommentin, mutta ne näkyvät vasta minun tarkistuksen jälkeen.
Kommenttien valvonnan avulla näen kaikki tulleet kommentit eikä kommentti jää huomaamatta :)