Spindeviikko

Kulunut viikko oli nimetty treeniohjelmassa spindeviikoksi aivan aiheellisesti. Spindetunteja kerääntyi 5:30, joka on melkoinen määrä talvella. Tunnit kerääntyivät kolmesta eri sessiosta, joista kaksi olivat tiistaina ennen ja jälkeen kahvakuulatunnin sekä lauantain neljän tunnin spinde-maratonista.

Edellenkään en ole aamuihmisiä ja usein lauantaina vasta heräilen kymmenen aikaa aamulla, nyt piti olla pyörän päällä aamulla klo 10. Ja siellähän mä olin pirteänä ja valmiina polkemaan seuraavat neljä tuntia. Urakkaan olin valmistautunut 4 pullollisella urheilujuomaa ja yhdellä vesipullolla. Lisäksi pari pientä patukkaa ja ensimmäistä kertaa kokeilin glukoosipastilleja. Energia ei todellakaan päässyt loppumaan ;).

Neljä tuntia oli jaettu kahden eri vetäjän kesken ja jokaisella tunnilla oli oma teemansa. Rutistus aloitettiin peruskattauksella eli normaali lauantaiaamun tunnilla, josta jatkettiin elokuvamaailmaan. Kolmas tunti pyöriltiin 80-luvun tahtiin. Tunnin aikana huudeltiin esittäjien nimiä. Eipä montaa nimeä palautunut mieleen vaikka biisivalinnat olivat kuin omilta c-kaseteiltani ;). Viimeinen rutistustunti mentiin tecno/konemusiikin tahtiin.

Osa porukasta vaihtui tasatunnein, mutta porukkaan mahtui meitä neljä tunnin polkijoitakin. Oma strategiani oli polkea peruskattaus peruskestävyysalueella ja siitä koettaen nostaa syke ns kisatasolle. En ollut yhtään varma kykenenkö polkemaan kisasykkeellä puoli tuntia pidempää. Treenikaverini lähti polkemaan kisasykkeellä ensimmäisestä tunnista lähtien. Kahden ensimmäisen tunnin jälkeen tuli tunne, että josko ois sittenkin pitänyt ottaa toinen tunti hiukan rauhallisemmin. Biisivalinnat suorastaan vaativat irtiottoja. Muutaman kerran oli muistutettava itseään pitämään malttia, jottei viimeinen tunti tulisi olemaan tuskainen.

Neljännen tunnin alkupuolella alkoi tuntua hiukan epätoivoiselta, mutta pian ottamani energia alkoi vaikuttamaan ja neljännellä tunnilla otin tasaiseen tahtiin viimeisiä glukoosipastelleja. Tai sitten sain henkistä voimaa treenikaverin antamasta geelistä, joka oli taskussani viimeisen tunnin aikana ;). Viimeisiin pariin kymmeneen minuuttiin mahtui erittäin vauhdikasta menoa sekä raskas ylämäki. Jostain vielä löytyi puhtia ja nämä viimeiset rutistukset vedin "hanat auki" -meiningillä. Kaiken päälle kävin verraamassa juoksumatolla 15 min.

Huolta aiheutti - ja asia, joka täytyy jollain tavalla selvittää - on oikean jalkapohjan kipeytyminen. Ulkosyrjä kipeytyy niin pahasti ettei jalalla juuri kärsi astua.

Lauantaihin mahtui vielä TuUS naisten tapaaminen. Minä en nyt tietenkää ehtinyt sinne ajoissa, vaan lähes pari tuntia myöhässä. Ajoitus oli sinänsä nappi, sillä olivat juuri siirtymässä jälkiruokiin. Kolmea ihanaa makeaa piirakkaa/torttua oli pöydässä. Vaikka myöhässä olinkin, en mennyt tyhjin käsin.

Lyötiin lukkoon naisten viestijoukkeet sekä ketkä naisista uivat 1- ja 2- sekaviestijoukkeissa Maarianhaminassa. Koska naisia lähtee kisoihin enemmän nyt kuin syksyllä, ei kaikkien tarvitse olla mukana jokaisessa viestijoukkueessa. Viestien uiminen on mukavaa, mutta itse en ole sprintteri ja lyhyissä rykäsyissä saan vaan lihakset hapoille. Muutama startti siis vähemmän kuin syksyllä Turussa. Ellen sitten innostu uimaan henkilökohtaisia lajeja enemmän.

Spindeviikon päätti pitkä alivauhtinen/PK-lenkki koiran kanssa upeassa kevätsäässä. Monella tavalla vastakohta lauantain treenille.